Kuinka syntinen olen

7 kuolemansyntiä. Kuinka syntinen olenkaan minä?

1. Ylpeys
Tätä toivoisin olevan minussa vähiten. Ainakin yritän kitkeä sitä itsestäni pois. Etten koskaan erehtyisi luulemaan, että olen parempi jotakin toista. Enkä olisi nokkavan ylpeä. Mutta tämä nostaa päätään varmasti ainakin puolison kanssa riidellessä tai eniten varmaan anteeksipyynnön hetkellä. Toisaalta kääntöpuolena - pitäisi osata olla enemmän ylpeä omista tekemisistä. Sillä toisella ylpeyden tavalla. Nöyrällä tavalla.

2. Kateus
Voi tämä viheliäinen kateus. Olen minä, kateellinen aina välillä. Kun haluaisin saavuttaa jotain, ja joku muu onnistuu. Kun jollakin asiat sujuu helpommin, kuin itsellä. Kun joku on sitä, mitä itseni toivoisin olevan. Mutta sen pyrin tunnustamaan (ainakin mielessä) ja vastamyrkyksi antamaan kiitoksen. Vaikka vain mielessä kehuisin ja kiittäisin toista, niin silti. Koska uskon, että kaikki se hyvä palaa takaisinkin. 

3. Viha
Kyllä pistää vihaksi. Toisaalta tulisi opetella purkamaan vielä paremmin vihaa, kun se helposti kääntyy minulla ärtyneeksi kitinäksi. Mutta eniten vihaa nostattaa maailman vääryydet. Vihoissaan en jaksa kuitenkaan kauaa olla, en maailmalle enkä ihmisille.
4. Laiskuus
Eniten minussa on varmasti tätä. Liian moni asia seisoo paikallaan sen vuoksi. Ja tästä minä eniten itseäni varmasti moitin. Mutta onneksi osaan myös laiskotella, hyvälläkin omallatunnolla. Toivoisin silti itseeni hiukan tehokkuutta lisää. 

5. Ahneus
Kyllähän se joskus iskee. Mutta ei niin ahneesti kuin ennen. Nuorempana en tiennyt, että se ei ole minulta pois. Nykyään tiedän, että sen minkä annan toiselle tai jaan, se palautuu joskus takaisin. Mutta herkkujen osalta olen oppimaton. Ahneuksissani vedän överit. Saatan jopa piilotella suklaatani, että saan syödä yksin. 

6. Ylensyönti
No sehän tulikin jo edellisessä. Ähkyyn syön itseni silloinkin kuin syön ulkona - en malta jättää juuri mitään syömättä.

7. Himo
Tämä on jotenkin haastava sana. Wikipediassa himon kerrotaan kuvaavan voimakasta halua. Varsinkin seksuaalista halua. Ehkä minussa tällä hetkellä on vähiten himoa - haluan toki monenlaisia asioita, mutta onko halut erinäisiä asioita kohtaan niin voimakkaita haluja, että voisin kuvata niitä himoiksi? Ehkä jotenkin koen, että himo on sellaista pakonomaista toimintaa. Sellaisesta olen opetellut koko ajan enemmän pois. Etten hurahtaisi haluamaan vaikkapa materiaalia niin, että siitä tulee oikein himo. Pienet himot ovat hyvä juttu :)

Voi ihmispoloa, kuinka sitä syntinen onkaan, kuka lie parempi toistaan... :)

Ps. Jos haluat olla syntinen ja himoita arvonta-palkintoa, niin klikkaa tänne tai tänne :) 






8 kommenttia

  1. Himoa taitaa minulla olla eniten nyt :)
    Ihanaa loppuviikkoa Katja!

    VastaaPoista
  2. Noita syntejä lienee jokaisella, enemmän tai vähemmän. Mutta on välillä oikeasti hyvä pysähtyä pohtimaan, kuinka paljon niitä itsellään on... Olisi monellekkin valaiseva kokemus :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, ei taida syntistä ihmistä olla :) Tosin joiltakin yritetään kitkeä pois kaikki mahd, ja pelotellaan syntisen raskaalla painolla. Mukavaa viikonloppua :)

      Poista
  3. Tämä oli niin kuva, että pitää varmaan napata itselleen 😀

    VastaaPoista
  4. Tää oli kiva :) Itsekin olen aika syntinen, ja niinhän sitä pitää vähän ollakin. Tällä hetkellä pinnalla on laiskuus. Siis ihan kaikennielevä sellainen, kun väsyttää, pää jumittaa ja ei vaan yksinkertaisesti jaksa eikä viitsi... :D Siinä sitä sitten kadehtii niitä, joilla on potkua ja jotka loikkivat eteenpäin urallaan tai lenkkipolulla kuin gasellit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Gasellit, just sitä toivoisin itselleni enemmän :D

      Poista

Kommenttisi tuo minulle suuresti iloa! :)